46. TIISTAINA 2. TOUKOKUUTA 2006 kello 14 1) Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle Anni Sinnemäki /vihr: Arvoisa puhemies! Puhun lähinnä yliopistojen laadusta ja riittävästä resursoinnista. Tämä hallitus on monissa puheissaan ja hallitusohjelman linjauksessa esittänyt, että korkeakoulutuksen resurssit turvataan. Selonteossa todetaan, kuinka koulutukseen sijoitettavat voimavarat ovat panostus tulevaisuuteen. Vai niin. Selonteossa vedettyjen linjausten merkitys on rajallinen, monissa asioissa näkisi mieluummin lukuja budjetissa kuin korulauseita selonteoissa. Yliopistojen rahoitus on junnannut paikallaan, lisärahasta suurin osa on mennyt kiinteistökustannuksiin. Opiskelijamäärä kasvaa samaan aikaan. Opiskelijoiden ja yliopistojen henkilökunnan viestit kertovat yksiselitteisesti, että nämä tiukennukset näkyvät työn arjessa. Yliopistoissa on 21 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, kun luku vielä kymmenen vuotta sitten oli 17 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden. Hallituksen korkeakoulupolitiikka ansaitsee korkeintaan tyydyttävän arvosanan. Korkeakouluopiskelijoiden opintotuen muuttaminen entistä lainapainotteisemmaksi ja yliopisto-opiskelijoiden opintoaikojen rajaaminen eivät ole sellaisia keinoja, joilla turvataan suomalaisten opiskelijoiden tasa-arvoa ja tulevaisuudessa kaipaamaamme yhä paremmin koulutettua väestöä. Tuottavuusohjelmallaan hallitus on vastaamassa yliopistojen opettajapulaan vähentämällä henkilökuntaa entisestään. Ei kai sosialidemokraattien tavoitteena ole yliopistokoulutuksen rapauttaminen? Laadukkaan tutkimuksen perusedellytys on, että tutkijoille annetaan vapautta ja aikaa keskittyä työhönsä. Yliopistomaailmaa leimaavat liiaksi pätkätyöt ja projektit, vaikka monen tutkijan työ on luonteeltaan pysyvää. Yliopistojen ja tutkimuksen rahoituksesta tällä hetkellä liian suuri osa tulee hankerahoituksena eikä yliopistojen perusrahoituksena. Tämä tarkoittaa tutkijoiden ja laitosten esimiesten työssä esimerkiksi sitä, että he joutuvat hallinnoimaan hankkeita ja tekemään hakemuksia suuren osan siitä ajasta, joka olisi hyvä käyttää tutkimukseen ja opetukseen. Tutkimuksen ja opetuksen laadun varmistamiseksi yliopiston on oltava palkkaukseltaan ja työoloiltaan houkutteleva työpaikka. Osana tätä täytyy varmistaa, että naisille turvataan yhtäläiset mahdollisuudet edetä tutkijan uralla. Yliopistoissa tehtävän työn asemaa tulisi vahventaa, ei heikentää. Sama liittyy opiskelijoiden tekemään työhön, siihen varsinaiseen työhön eli opiskeluun. Opiskelijat opiskelevat tehokkaammin, jos tarjolla on laadukasta opetusta ja yksilöllistä opintojen ohjausta. Viimeaikaisissa selvityksissä, kun on katsottu, mikä vaikuttaa eniten siihen, miksi opinnot joillakuilla venyvät, niin ehdottomasti nimenomaan opetuksen resurssit, se, onko tarjolla opintojen ohjausta, onko tarjolla tenttejä, onko tarjolla tenttikirjoja, ylipäätänsä opetusta, vaikuttavat ehkä kaikkein eniten siihen, saavatko ihmiset opiskeltua tavoiteajassaan. Myös opintotuen tulisi olla parempi kuin nykyään. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä opintotuen on oltava niin korkea, että täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista. Opiskelijajärjestöjen esitys opintorahan 15 prosentin korotuksesta on perusteltu, ja sen tulisi olla osa ensi vuoden budjettia. Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen tätä jo vallan hyvin täällä perusteli. Kun ministeri debatissa totesi, että opintotuen korottamisen sijasta on valittu toinen polku, ymmärsin, että hän tarkoitti tätä lainapainotteisuuden lisäämistä. Toivottavasti tämä ei ole sellainen polku, joka olisi valittu tästä eteenpäin, vaan että myös kehitettäisiin opintotukea sillä rakenteella kuin se nykyään kokonaisuudessaan on ja siis myös korotettaisiin opintorahaa. Ryhmäpuheenvuorossa ed. Ojansuu käsitteli ansiokkaasti sitä, mitä myös itse ajattelen ulkomaisten, EU-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista. Ministeri totesi, että tästä asiasta ei tulisi ajatella nyt kovin yksisilmäisesti. Itse näen asian ennen kaikkea sitä kautta, että Suomen tulisi olla houkutteleva paikka maahanmuuttajille. Meillä ei ole lukemattomia määriä niitä tekijöitä, joilla voimme tänne houkutella ihmisiä, meitä ei tunneta maailmalla kovin hyvin, kielemme on erikoinen ja sijaintimme pohjoinen, mutta nimenomaan tämä maksuton koulutus on sellainen tekijä, jolla voimme saada tänne ihmisiä, ihmisiä, jotka sitten myös jäävät tänne Suomeen tekemään töitä.