___________________

Vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro

Määrärahakehyksiä koskevan selonteon lähetekeskustelussa

27.5.2003

ed. Anni Sinnemäki

Vihreä liitto lupasi vaaliohjelmassaan suosia palveluja suhteessa veroalennuksiin ja pienituloisia suhteessa suurituloisiin. Ennen vaaleja Keskusta että SDP olivat samoilla linjoilla. Nyt nämä kaksi puoluetta harjoittavat politiikkaansa hallituksessa. Ensimmäisenä isona päätöksenään ne ovat toteuttavat suurituloisia suosivat veroalennukset. Aloitus ei vaikuta hyvältä. En kadehdi ministeri Kalliomäkeä, joka on hyvin erikoisessa tilanteessa aloittaessaan sosiaalidemokraattisena valtiovarainministerinä veropolitiikkansa oikeistolaisemmin kuin kokoomuslainen edeltäjänsä Niinistö.

Elvytys on sinänsä perusteltua talouspolitiikkaa Irakin sodan ja sars-kuumeen pitkittämän taantuman torjumiseen. Olisimme kuitenkin odottaneet hallitukselta elvytyksen toisenlaista sosiaalista kohdentamista. Hallituksella olisi tässä ollut paikka korjata työmarkkinoilla vallitsevaa rakenteellista epätasapainoa, toisin sanoen sitä, että syntyvät työpaikat vastaisivat paremmin työttömien osaamista ja ammattitaitoa. Suurituloisia suosivat veronalennukset tuovat kyllä työpaikkoja, mutta syntyvät työpaikat ovat samanlaisia, joita meillä jo on, eikä tämä siten helpota pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Taloutta olisi pitänyt elvyttää kohdistamalla veronalennukset selkeästi pienituloisia suosivasti tai matalapalkka-aloille suunnattuihin sosiaaliturvamaksujen alennuksiin. Tällainen elvytys ei olisi ollut välinpitämätöntä suhteessa rakenteelliseen työttömyyteen.

Kuten muun muassa työministeri Tarja Filatov on todennut, hallitusohjelmassa ei vielä ole esitetty keinoja, joilla 100 000 uuden työpaikan tavoitteeseen päästään. Niitä olisi pikaisesti ryhdyttävä miettimään, sillä valtiovarainministeriön kehyspäätöstä koskevassa perustelumuistiossa todetaan, että nykyisillä keinoilla työpaikkojen lisäys olisi tavoitellun 100 000 sijasta neljännes eli vain 25 000 työpaikkaa. Kun tiedämme, että näitä keinoja ei puissa kasva, luulisi, että hallituksella ei olisi varaa yhteenkään veropäätökseen, jolla ei tähän haasteeseen vastata.

Keskeinen kysymys on huonosti koulutetun työvoiman aseman parantaminen työmarkkinoilla. Osaratkaisu tähän ongelmaan olisi voimakas pienipalkkaisia suosiva verotuksen rakenteen uudistus. Tällaista rohkeutta olisimme hallitukselta odottaneet. Vihreä eduskuntaryhmä on tehnyt uudenlaisen pieni- ja keskituloisten verojen alentamista koskevan aloitteen rinnakkaislakialoitteena hallituksen esitykselle. Aloitteessa esitetään mallia, jossa valtion tuloveroasteikkoja jatkettaisiin negatiiviseksi siten, että henkilön negatiivinen valtionvero vähennettäisiin veronmaksajan maksamasta kunnallisverosta. Sitä ei kuitenkaan vähennettäisi kunnalle tilitettävästä verosta. Aloitteen tarkoituksena on kohdistaa veronalennukset voimakkaasti pienituloisiin ja samalla olla heikentämättä kuntien taloudellista asemaa. Haastamme hallituksen vastaavaan aloitteellisuuteen jatkotyöskentelyssään.

Rakenteellisen työttömyyden torjunta

Työllisyysasteen nostaminen on avainkysymys siinä, onnistuuko hallitus talouspoliittisissa tavoitteissaan. Jos työttömyys pysyy nykyisellä tasollaan, se heikentää talouskasvun mahdollisuuksia ja vesittää pyrkimyksen valtiontalouden tasapainon saavuttamiseen vaalikauden loppuun mennessä. Tämä skenaario rapauttaisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Palveluja jouduttaisiin karsimaan entisestään ja velkataakka kasvaisi. Tämä kehityssuunta olisi pystyttävä torjumaan.

Rakenteellisen työttömyyden torjunnalla alkaa olla kiire. Lisäksi vaarana on, että rahaa riittäviin ja vaikuttaviin keinoihin rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi ei tällä yleisiin veronalennuksiin perustuvalla politiikalla jää. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman toimenpiteitä ei myöskään voida odottaa kauan.

Vihreä eduskuntaryhmä muistuttaa eräästä keinosta, joilla olisi myönteinen vaikutus palvelualojen työllisyyteen. Palvelualojen edistäminen, jos sitä vakavasti halutaan tehdä, edellyttää muutoksia sosiaaliturvan rahoitukseen. Vanhemmuuden kustannukset, joita syntyy esimerkiksi vanhempainvapaista ja sairaan lapsen hoitamisesta, pitäisi jakaa tasan kaikkien työnantajien kesken. Tässä kohtaa palvelualat ovat teollisuuteen nähden huomattavasti heikommassa asemassa, koska palvelualat työllistävät erityisesti naisia. Vanhempainkustannusten tasaamista vaativat ennen vaaleja kaikki puolueet - pääministeri Jäätteenmäki etujoukoissa. Tästä huolimatta hallitusohjelmaan tuli asiasta vain vesitetty maininta, jonka toteuttaminen täysimääräisestikään ei vielä korjaisi ongelmaa kokonaan. Hallituksen tulisi lunastaa ne toiveet, joita naisvaltaisille palvelualoille ja ylipäätään nuorten naisten keskuuteen ennen vaaleja on syntynyt.

Energia- ja ympäristöverot

Nyt olisi aika laajentaa ympäristöpolitiikan ohjausta hallinnollisista keinoista taloudellisiin, siis lupamenettelystä maksuihin ja veroihin. Vaikuttavuutensa vuoksi juuri energiavero on keskeinen taloudellinen ohjausväline. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä energiaverotus on alentanut jopa 7 prosenttia 90-luvun aikana. Energiaveroilla on roolinsa myös veropohjan paikkaajana tilanteessa, jossa erilaisten verojen alentamiseen kohdistuu voimakkaita paineita. Kotitalouksille korotuksista aiheutuva kustannusten nousu voidaan kompensoida. Ekologisella verouudistuksella olisi oikein toteutettuna myönteisiä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Energiaverot ovat välttämätön osa projektia, jossa talouskasvun ja ympäristön tilan huononemisen välinen suhde pyritään katkaisemaan. Pitkän aikavälin suunnitelmia tehtäessä ympäristön tilan kehitys on oltava mukana julkisen talouden ja talouskasvuennusteiden rinnalla.

Hallitusohjelmassa ekologinen verouudistus mainitaan varsin vahvasti. Emme kuitenkaan löydä menokehyksestä suunnitelmaa ympäristö- ja energiaverojen korottamiseksi. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki: Onko tällaista suunnitelmaa valmisteilla? Ei kai hallitusohjelmaan hupimielessä kirjata asioita joita ei aiota toteuttaa? Eikö energiaverojen korotuksille pitäisi esittää edes jonkinlainen aikataulu, että teollisuus samoin kuin yksityiset kuluttajat voisivat niiden perusteella suunnitella tulevaisuuttaan. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen: Te vastaatte hallituksessa ilmastopolitiikan toteuttamisesta. Miten Suomi aikoo päästä Kioton päästötavoitteeseen, jos energiaveroja ei nosteta.

Kun tässä salissa usein kysytään mistä rahat Pekkarinen, ehdotamme, että jatkossa vastaatte: "energiaveroista".

Kehitysyhteistyömäärärahat

Washingtonissa toimivan Centre for Global Development  tuoreen selvityksen mukaan Suomi on yksi huonoimmista kehitysmaiden auttajista. Suomen antama kehitysapu on jo kauan ollut esim. muita Pohjoismaita alemmalla tasolla. Valtioneuvos Holkerin vetämä työryhmä esitti kehitysyhteistyömäärärahojen korottamista YK:n suosittelemalle 0,7 prosentin tasolle bkt:stä vuoteen 2010 mennessä. Välitavoitteena kehitysyhteistyömäärärahojen tason pitäisi vuoteen 2007 mennessä olla 0,55 prosenttia bkt:stä. Hallitusohjelmassa luvataan, että kehitysyhteistyömäärärahoja nostetaan Holkerin työryhmän tavoitteen mukaiselle tasolle vuoteen 2010. Kehyspäätöksen mukaan hallitus on nostamassa kehitysyhteistyömäärärahoja, mutta tahdissa, jolla päästään eri arvioiden mukaan hieman yli 0,4 prosentin bkt:stä vuoteen 2007 mennessä. Seuraavalle hallitukselle tulee todella kova kiire tavoitteeseen pääsemisessä.

Valtioneuvos Holkeri on todennut, että kehitysyhteistyö on osa kansallista infrastruktuuria, kuten rautatiet tai terveydenhuolto. Jos Suomi haluaa toimia YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi, täytyy toimia nyt.

Ruotsalainen kansanpuolue vaati omassa vaaliohjelmassaan että kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0.7 prosenttiin jo vuoteen 2007 mennessä. Vaaditteko te mitään hallitusohjelmaneuvotteluissa ministerit Wideroos ja Enestam?

Lapsiperheiden köyhyys ja opiskelijat

Mitä yhteistä on Suomella ja Kiinalla? Molemmissa näytetään pyrkivän yhden lapsen politiikkaan.

Jotta lapsilisien ostovoima pysyisi edes nykyisellä tasolla, olisi lisää rahaa annettava myös monilapsisille perheille. Mitä hallitus tekee? Se nostaa vain ensimmäisen lapsen lapsilisää. Tämä rahoitetaan jäädyttämällä kaikkien lasten indeksikorotukset. Toisin sanoen vähälapsisten perheiden etuuksia nostetaan monilapsisten perheiden kustannuksella. Itse asiassa jo kaksilapsinen perhe subventoi yksilapsisille perheille annettavaa lapsilisäkorotusta. Tätä mallia ovat ennen vaaleja esittäneet ainoastaan sosiaalidemokraatit. Idea on heidän ja vain heidän. Tämä tehdään vaikka on hyvin tiedossa että lapsiperheiden pahentunut köyhyys kohdistuu erityisesti useampilapsisiin perheisiin.

(Neljän vuoden kuluttua kolmilapsisen perheen lapsilisiä olisi pitänyt nostaa 20 eurolla jos niiden haluaisi säilyttävän ostovoimansa. Kahden lapsen lapsilisien inflaatiokorotus olisi 12 euroa.)

Lapsiperheiden lisäksi opiskelijat ovat ryhmä, joille ei menokehysten valossa ole tulossa parannuksia. On paradoksaalista, että koulutuksen merkitystä kansantalouden yhtenä tukipilarina korostetaan joka käänteessä ja kuitenkin samaan aikaan syyllistetään opiskelijoita siitä, että nämä eivät valmistu tarpeeksi nopeasti ja uskaltavat vielä vaatia itselleen riittäviä opintososiaalisia etuuksia pystyäkseen kokopäiväiseen opiskeluun. Tosiasia on, että nykyisin voimassa olevaa opintotukijärjestelmää on pidetty varsin hyvänä ja että opiskeluajat ovat tänä aikana itse asiassa lyhentyneet. Ongelman ydin on opintotuen taso. Opiskelujen vauhdittumista helpottaisi opintotuen korottaminen sille tasolle, jolla se ennen lamaleikkauksia vuonna 1992 oli. Toiseksi voitaisiin tehdä korotus ja alueellinen porrastus opintotuen asumislisään, jotta opiskelijat pystyisivät selviytymään ilman jatkuvaa lisäansioiden hankkimista myös pääkaupunkiseudun kauan sitten käsistä karanneilla vuokramarkkinoilla.

On hyvä että ministeri Karpela on kiinnittänyt huomiota opiskelujen aloittamisen ja varusmiespalveluksen suhteeseen. Toivottavasti tässä asiassa edistytään. Samalla olisi hyvä muistaa että myös siviilipalveluksen pituus, 13 kuukautta, on selkeä ongelma nuorten miesten opiskelujen aloittamisen ja keston kannalta. Toivottavasti työministeri ja ministerit opetusministeriössä voivat aloittaa keskustelut myös tämän opintoja viivyttävän epäkohdan korjaamisesta.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä tulee valiokuntakäsittelyssä tekemään esitykset, joiden pohjana on veronalennusten parempi sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vaikutus työttömyyden rakenteeseen. Esitämme myös pienempää veronalennusten kokonaisvolyymiä jolloin osa elvytys varasta voidaan kohdistaa hyvinvointipalveluiden vahvistamiseen. Neljän vuoden kehysten osalta teemme esitykset, jotka pohjaavat vaaleissa esittämiimme tavoitteisiin ja niistä tehtyihin laskelmiin.