Kunnioitettu tasavallan presidentti Tarja Halonen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta järjesti Suomen PEN-klubin ja M.A. Castrénin seuran kanssa Helsingissä 14.10.2006 suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen seminaarin Yhteistyö murroksessa. Seminaarissa kuulemamme vahvisti huoltamme Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen tilanteesta. Venäjältä kutsutuista esitelmöitsijästä ainakin yksi jäi tulematta viranomaisten estettyä hänen lähtönsä. Paikallaolijoiden esityksistä kuvastui hätä Venäjän vähemmistöjen, kansalaisjärjestöjen ja demokratian tilasta. Suomalais-ugrilaisten kansojen tilanne Venäjällä on nopeasti heikentynyt. Tämä näkyy kielten laskevina puhujamäärinä ja kansojen pienentymisenä. Vähemmistökielillä ei ole mahdollista saada koulutusta tai viranomaispalveluja. ja niiden suojaksi säädetyt lait ovat jääneet kuolleeksi kirjaimeksi. Kuitenkin kysymys on melko suurista kansoista joihin yhä kuuluu yhteensä yli kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä. Venäjä on ratifioidessaan Euroopan neuvoston puitesopimuksen vähemmistöjen suojelusta sitoutunut huolehtimaan vähemmistöjensä kulttuuriperinteen säilymisestä. Erillinen sitoumus suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuriperinteen kunnioittamiseksi on annettu myös Suomen ja Venäjän välisissä perussopimuksissa (1992). Näiden sopimusten tarkoitus ei tällä hetkellä toteudu. Presidentti Vladimir Putinin valtakaudella on lakkautettu useita aikaisemmin menestyksellisesti toimineita instituutioita ja syrjäytetty henkilöitä, jotka ovat puolustaneet vähemmistöjen asemaa. Monet vähemmistöjen puolesta toimivat kansalaisjärjestöt eivät ole voineet rekisteröityä ja paikalliset hallintoviranomaiset ovat pyrkineet lopettamaan niiden toiminnan perustamalla rinnakkaisia järjestöjä. Sananvapaus suomalais-ugrilaisilla alueilla on hyvin rajoitettua, eikä vähemmistöjen ongelmista keskustella julkisuudessa. Venäjän federaation identiteetti on Putinin kaudella ollut korostetun venäläinen – siitä huolimatta, että maan asukkaista 20 % eli noin 30 miljoonaa ihmistä kuuluu vähemmistökansalaisuuksiin. Yhteiskunnassa ovat voimistuneet rasistiset tendenssit, mikä näkyy vähemmistöihin ja oppositiovoimiin kohdistuvana syrjintänä ja väkivaltana. Vastaavasta kehityksestä koko federaation tasolla on järkyttävä esimerkki toimittaja Anna Politkovskajan hiljattainen murha. Suomalais-ugrilaisista alueista eniten kansainvälistä huomiota on saanut Marinmaa, jonka tilannetta on käsitelty Euroopan parlamentissa toukokuussa 2005 sekä Suomen ja Venäjän presidenttien välisissä keskusteluissa elokuussa 2005. Tasavallan oppositiovoimat ovat joutuneet pahoinpitelyjen ja poliittisesti motivoituneiden oikeustoimien kohteeksi. Mm. Marin kansankongressin johtaja Vladimir Kozlov, Marilaisten liiton puheenjohtaja Nina Maksimova, suomalais-ugrilaisten nuorisojärjestöjen keskusjärjestön MAFUNin puheenjohtaja Vasili Petrov ja marien perinteisen uskonnon ylipappi Vitali Tanakov ovat kärsineet poliittisista vainoista. Suomella on erityinen kulttuurinen velvollisuus pitää Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen asemaa esillä Euroopan unionin ja Venäjän välisissä kahdenvälisissä neuvotteluissa. Edellä kerrotun perusteella ehdotamme, että Te presidentti Halonen otatte kahdenvälisissä keskusteluissanne presidentti Putinin kanssa 19.10.2006 esille suomensukuisten kansojen tilanteen Venäjällä. Helsingissä 18.10.2006 Helsingin ylipiston ylioppilaskunta pj. Maija Jäppinen Suomen PEN-klubi pj. Jukka Mallinen M. A. Castrénin seura toiminnanjohtaja Marja Lappalainen Riho Grünthal Helsingin yliopiston itämerensuomalaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi Suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Helsingin yliopisto Anni Sinnemäki kansanedustaja Vihreän liiton varapj.