KIRJALLINEN KYSYMYS Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta Eduskunnan puhemiehelle Sipoonkorpi edustaa uusmaalaista metsäluontoa parhaimmillaan ja on tärkeä virkistys- ja ulkoilualue pääkaupunkiseutulaisille. Vaikka yhtenäisen arvokkaan luontoalueen merkitys on pääkaupunkiseudulle suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi vain kasvanut, on Sipoonkorpi ollut jatkuvasti asuntorakentamisen aiheuttaman paineen alla. Sipoonkorven ja sen lähialueiden maankäytön suunnittelussa on turvattava nyt ja jatkossa alueen säilyminen eheänä. Asutusta on ohjattava kaavoituksella niin, että ekologisesti tärkeät viheryhteydet mm. Östersundomin lintualueelle säilyvät. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö ovat tehneet esityksen kansallispuiston perustamisesta Sipoonkorpeen. Kokonaisuudessaan Sipoonkorpi on lähes 5000 hehtaarin laajuinen metsämanner, josta järjestöjen ehdotuksessa on mukana 2700 hehtaaria valtion ja kuntien omistamaa maata. Suurin osa tästä alueesta on suojelun piirissä nytkin. Keväällä Sipoonkorven valtionmaille päätettiin perustaa 1440 hehtaarin luonnonsuojelualue, jota ministeri Enestam luonnehti ensiaskeleeksi alueen luonnonsuojeluratkaisun löytämisessä. Sipoonkorven eteläinen reuna on siinä osassa Sipoota, jota Helsinki on ehdottanut liitettäväksi osaksi pääkaupunkia. Helsingin hakemuksen käsittelyn on arvioitu kestävän lausuntokierroksineen puoli vuotta. Käsittelyn yhteydessä on odotettavissa keskustelua Sipoonkorven suojelusta ja Helsingin kaavoitussuunnitelmista. Helsinki on tunnustanut Sipoonkorven merkityksen seudullisena viheralueena ja sitoutunut suuntaamaan metron linjausta ja alueen kaavoitusta niin, etteivät Sipoonkorven suojelu tai viheryhteydet vaarannu. Paras ratkaisu olisikin, että Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta päätetään samanaikaisesti alueliitoksen kanssa. Kansallispuiston perustaminen edellyttää neuvotteluita kansallispuistoon liitettävistä maista. Keskeisimmät kansallispuistohankkeen neuvottelukumppanit ovat samat kuin alueliitoshankkeen osapuolet: valtio sekä maanomistajana että päätöksen tekijänä, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä maanomistajina että kansallispuiston sijaintikuntina ja Sipoon kunta kansallispuiston suurimman osan sijaintikuntana. Sopiva aika näiden neuvotteluiden käymiselle on alueliitosneuvotteluiden yhteydessä. Kansallispuiston perustaminen alueliitoksesta päättämisen yhteydessä olisi mielekästä myös siksi, että silloin ratkaisut sekä alueen luonnonsuojelusta että maankäytön suuresta linjasta tehtäisiin yhtäaikaisesti. Kokonaisuus olisi tasapainoinen sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristönäkökulmasta. Kansallispuistopäätös myös todennäköisesti lisäisi alueen nykyisten asukkaiden myötämielisyyttä alueliitosta kohtaan, koska he voisivat olla varmoja, että heidän lähivirkistysalueensa ja tärkeät metsänsä säilyvät jatkossa koskemattomina. Sipoonkorven suojelu on laajalti jaettu tavoite. Kokonaisratkaisun aika on nyt, kun eteläisen Sipoon alueliitoksesta päätetään. Hallituksen onkin välittömästi käynnistettävä neuvottelu Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo edetä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisessa? Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2006 Anni Sinnemäki Tuija Brax Osmo Soininvaara