Arviota Suomen lajien monimuotoisuudesta päivitetään. Arvion on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, juuri sopivasti ennen seuraavia hallitusneuvotteluita. Vaikka kartoitus on vielä käynnissä, tiedämme ne syyt, joiden takia monimuotoisuus on uhattuna.

Ihmisen toiminnasta erityisesti maa- ja metsätalous aiheuttaa paineita luonnon monimuotoisuudelle, ja suurin osa uhanalaisista lajeistamme elää metsässä ja maatalouden perinnebiotoopeissa. Metsien lajeja koettelee nykymuotoinen metsätalous, maatalousympäristön lajeja perinteisen maatalouden hiipuminen.

Ellemme tee jotakin enemmän, emme saa pysäytettyä monimuotoisuuden vähenemistä. Tämä on kaikkien viimeaikaisten selvitysten ja tutkimusten kiistämätön tulos, johon on reagoitava. Alla on kolme ehdotusta siitä, miten.

Metsäala on murroksessa. Suomen tapa tehdä puusta työpaikkoja ja vaurautta on palvellut pitkään, mutta nyt tehtaita suljetaan ja monet ovat menettäneet työpaikkansa. Pelkään, että kipeitä uutisia on edessä vielä lisää. Paperin kulutus maailmassa kokonaisuudessaan vähenee ja ne paikat, joissa paperinkulutus kasvaa, ovat kaukana täältä.

Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä 5.5. järjestetyn EVA Symposiumin otsikkona oli "Nouseeko Suomi?" Jokaiselle puhujalle esitettiin kysymys, johon vastattiin lyhyellä puheenvuorolla.

”Unohtuuko ympäristö taantumassa?”

- EI. Meillä ei ole siihen aikaa eikä varaa.Ilmastokriisi ja ympäristön tuhoutuminen eivät ole luonteeltaan muotivirtauksia.

Stora Enso aloittaa 2000 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Suomalainen metsäteollisuus on kriisissä. Mitä nyt?

Metsät ovat tuottaneet Suomelle taloudellista hyötyä, suuria voittoja ja arkista toimeentuloa pidempään kuin olemme olleet itsenäinen valtio. Metsillä on keskeinen rooli osana yhteistä kulttuuriperintöämme.

"Uhanalaisista lajeista 37 prosenttia asuu metsissä. Etelä-Suomessa luonnon monimuotoisuus on erityisesti uhattuna, sillä vain 1-2 prosenttia metsästä on luonnontilaista", kirjoittaa Anni Sinnemäki Vihreiden sivujen blogimerkinnässä.

Kun syksyllä 2004 olin ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon, oli sloganini "Raitiovaunulla Sipoonkorpeen!" Vaalilauseiden keksiminen on vaikeaa, ja tämäkin sai vaihtelevaa palautetta. Joka tapauksessa on äärimmäisen tärkeää, että Sipoonkorven alueesta saadaan kansallispuisto. Sipoonkorven metsät ovat arvokkaita, ja pääkaupunkiseudun asukkaat tarvitsevat itäisen vastineen Nuuksiolle.