Heinäkuu on vuoden kuumin kuukausi. Silloin on todellinen kesä; pellot kohoavat huojuen kohti taivasta, rannoilla makaa talvesta kuoriutuneita ihmisiä ja jäätelö sulaa sormille. Kesällä Suomi elää kiihkeän hidastelun ja lomatunnelman aikaa.

Arviota Suomen lajien monimuotoisuudesta päivitetään. Arvion on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, juuri sopivasti ennen seuraavia hallitusneuvotteluita. Vaikka kartoitus on vielä käynnissä, tiedämme ne syyt, joiden takia monimuotoisuus on uhattuna.

Ihmisen toiminnasta erityisesti maa- ja metsätalous aiheuttaa paineita luonnon monimuotoisuudelle, ja suurin osa uhanalaisista lajeistamme elää metsässä ja maatalouden perinnebiotoopeissa. Metsien lajeja koettelee nykymuotoinen metsätalous, maatalousympäristön lajeja perinteisen maatalouden hiipuminen.

Ellemme tee jotakin enemmän, emme saa pysäytettyä monimuotoisuuden vähenemistä. Tämä on kaikkien viimeaikaisten selvitysten ja tutkimusten kiistämätön tulos, johon on reagoitava. Alla on kolme ehdotusta siitä, miten.

2010 luonnon monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään. Näin huolimatta siitä, että vuosi 2010 on kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden teemavuosi.

Suomen, kuten myös Euroopan unionin, tavoitteena on ollut pysäyttää monimuotoisuuden hupeneminen tähän vuoteen mennessä. Suomi ei ole saavuttanut tätä tavoitetta: luonnon monimuotoisuus köyhtyy yhä, vaikka köyhtymisen vauhti on viime vuosikymmenen aikana jonkin verran hidastunut.

Metsäala on murroksessa. Suomen tapa tehdä puusta työpaikkoja ja vaurautta on palvellut pitkään, mutta nyt tehtaita suljetaan ja monet ovat menettäneet työpaikkansa. Pelkään, että kipeitä uutisia on edessä vielä lisää. Paperin kulutus maailmassa kokonaisuudessaan vähenee ja ne paikat, joissa paperinkulutus kasvaa, ovat kaukana täältä.

Anni Sinnemäen puhe puoluekokouksessa 16.5.2009 puheenjohtajaksi valinnan jälkeenHyvät vihreät, hyvät ystävät, hyvä puoluekokousväki! KIITOS LUOTTAMUKSESTA.Kiitos Tarjalle näistä neljästä vuodesta.Synnyin keskelle öljykriisiä vuonna 1973. Seuraavana vuonna 1974 Vesihallitus julkaisi kaksi suunnitelmaa tekoaltaan rakentamisesta Kemijoen yläjuoksulle. Vuotoksen alueen arvokkaan luonnon säilymisestä on kamppailtu niin kauan kuin olen elänyt.

Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä 5.5. järjestetyn EVA Symposiumin otsikkona oli "Nouseeko Suomi?" Jokaiselle puhujalle esitettiin kysymys, johon vastattiin lyhyellä puheenvuorolla.

”Unohtuuko ympäristö taantumassa?”

- EI. Meillä ei ole siihen aikaa eikä varaa.Ilmastokriisi ja ympäristön tuhoutuminen eivät ole luonteeltaan muotivirtauksia.

Puhe valtuuskunnassa 18.4.2009

Aion puhua lyhyesti teemoista, joita haluan Vihreiden puheenjohtajana painottaa. Keskustelu jatkuu maanantaina Tampereelta käynnistyvällä Vihreä Suomi -kiertueella. Toistaiseksi näyttää siltä, että varapuheenjohtajakisasta näyttäisi tulevan kutkuttavampi kuin puheenjohtajakisasta.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on perustettu luonnon suojelemiseksi. Kansallispuistojen retkeily- ja virkistyskäyttö on tärkeää monelle suomalaiselle, mutta matkailun on tapahduttava luonnon ehdoilla.   

Vihreät suhtautuvat hyvin kriittisesti suunnitelmiin laajentaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevaa hotellia. On jo sinänsä poikkeuksellista, että kansallispuiston alueella ollut hotelli on saanut jatkaa toimintaansa puiston perustamisen jälkeen. Hotellin läheisyydessä olevat alueet ovat jo nyt jonkin verran kärsineet suuresta kävijämäärästä. Tämän vuoksi majoituskapasiteetin nelinkertaistaminen on selvästi liikaa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on jo nyt Suomen suosituin kansallispuisto, jota kulkijat arvostavat nimenomaan sen luontoarvojen vuoksi. Lapin matkailu tarvitsee erilaisia kohteita. Sellaisia, joissa on menoa ja meininkiä, mutta myös sellaisia, joissa matkailu perustuu luontoarvoille, maisemalle ja hiljaisuudelle.

Pallastunturin seutu on kulttuurihistorialtaan ja luonnonarvoiltaan arvokasta kansallisomaisuutta, josta on pidettävä huolta. Suojelluille alueille ei pidä rakentaa. Olemassa olevia matkailutiloja voidaan peruskorjata ja kehittää, mutta tavalla, joka ei vaaranna luontoarvoja.

Ympäristöministeriössä on valmisteltu lakiluonnos, josta lausuntokierros on päättynyt huhtikuussa. Puiston käyttäjien näkemykset lausunnoissa ovat monelta osin kielteisiä. On välttämätöntä, että asian jatkovalmistelussa puiston käyttäjien näkemykset ja hankkeeseen liittyvät ongelmat otetaan huomioon paremmin.

Ympäristöministeriön lakiehdotus Pelasta Pallas -kansanliike Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto hankkeesta

Metsät ovat tuottaneet Suomelle taloudellista hyötyä, suuria voittoja ja arkista toimeentuloa pidempään kuin olemme olleet itsenäinen valtio. Metsillä on keskeinen rooli osana yhteistä kulttuuriperintöämme.

"Uhanalaisista lajeista 37 prosenttia asuu metsissä. Etelä-Suomessa luonnon monimuotoisuus on erityisesti uhattuna, sillä vain 1-2 prosenttia metsästä on luonnontilaista", kirjoittaa Anni Sinnemäki Vihreiden sivujen blogimerkinnässä.

Kun syksyllä 2004 olin ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon, oli sloganini "Raitiovaunulla Sipoonkorpeen!" Vaalilauseiden keksiminen on vaikeaa, ja tämäkin sai vaihtelevaa palautetta. Joka tapauksessa on äärimmäisen tärkeää, että Sipoonkorven alueesta saadaan kansallispuisto. Sipoonkorven metsät ovat arvokkaita, ja pääkaupunkiseudun asukkaat tarvitsevat itäisen vastineen Nuuksiolle.