Hyvä valtuuskunta,

Suomen talous romahti viime vuonna pahemmin kuin kertaakaan sitten vuoden 1918. Onneksi tilanne ei muuten ole yhtä paha. Työttömyystilanne on kuitenkin vakava ja työttömyyden ennustetaan nousevan vielä syksyyn asti. Kuitenkin tämän mittakaavan tuotannon supistumisen jälkeen tilanne voisi olla paljon pahempikin.

Suomalaiset yritykset ovat pitäneet kiinni työntekijöistään. Irtisanomisten sijaan tuotantoa on vähennetty lomautuksilla ja työtuntien supistamisella. Työtä on jaettu. Yritykset ovat selvästi katsoneet muutamaa vuotta pitemmälle ja arvioineet että työvoiman helppo saatavuus ei välttämättä jatku kovin pitkään.

Hallituksen elvyttävä politiikka on onnistunut hillitsemään työttömyyden kasvua. Elvyttävää politiikkaa jatketaan kunnes työttömyyden kasvu on taittunut. Samalla on jo mietittävä tulevaisuutta. Miten taantuman laskut maksetaan? Mistä syntyy uusia työpaikkoja hävinneiden tilalle? Miten julkinen talous saadaan jollain nähtävissä olevalla aikavälillä tasapainoon?

Poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteinen aloite nuorisotyöttömyyteen puuttumisesta on tervetullut. Nyt tarvitaan kaikkia aloitteita ja tehokkaita toimenpiteitä. Siksi pidän hyvänä, että nuorisojärjestöjen edustus otetaan mukaan, kun nuoria koskevista asioista päätetään.

Yhdistysten ja säätiöiden palkkatukeen tulevat muutokset ovat aiheuttaneet järjestökentällä paljon huolta jo keväästä asti. Muutosten taustalla on Euroopan unionin valtiontukia koskeva säätely. EU:n ryhmäpoikkeusasetus tuli voimaan kesällä 2008 ja Suomi on jo nyt ottanut liian pitkän siirtymäajan sen soveltamiseen.

Hyvät kuulijat,

On suuri kunnia tulla kutsutuksi puhumaan Paasikivi-Seuran tilaisuuteen. Olen myös tyytyväinen siitä, että puhetta valmistellessani tulin vihdoin lukeneeksi J.K. Paasikiven muistelmakirjan Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939–41. Oli mielenkiintoista lukea, nyt kun talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta, kuinka Paasikivi analyyttisesti ja mielenkiintoisesti käy läpi vaikeita ratkaisuja keskellä suurta murrosta.

Erityisesti minua kosketti Paasikiven Väinö Tannerille kirjoittaman kirjeen sanat 5.8.1939: ” Sinä ja minä olemme kasvaneet kiinni kapitalismin ja sosialismin liberaalisiin ideoihin, joiden vallitessa luultiin järjen ratkaisevan. Ja sen tähden on niin vaikea käsittää nykyistä maailmanmenoa. Ainoa, mistä olen selvillä, on että asiat ovat menneet toisin kuin on luultu.”

Meillä on noin 40 vuotta aikaa rakentaa elämäntapamme uudelleen vähähiiliseksi, energiafiksuksi ja luonnonvaroja vähemmän kuluttavaksi. Kyse on paitsi suurten rakenteiden kuten energiantuotannon uudistamisesta, myös ”jokapäiväisen elämämme solurakenteesta” siis systeemisestä muutoksesta arkisessa elämässämme.

Metsäala on murroksessa. Suomen tapa tehdä puusta työpaikkoja ja vaurautta on palvellut pitkään, mutta nyt tehtaita suljetaan ja monet ovat menettäneet työpaikkansa. Pelkään, että kipeitä uutisia on edessä vielä lisää. Paperin kulutus maailmassa kokonaisuudessaan vähenee ja ne paikat, joissa paperinkulutus kasvaa, ovat kaukana täältä.

Hallitus on hyväksynyt linjauksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikaksi. Valtioneuvoston ilmastopoliittisen asiantuntijan Oras Tynkkysen valmistelemassa selonteossa linjataan, että ilmastopäästöjä leikataan vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Seuraava hallitus kiristää verotusta. Tästä kaikki puolueet näyttävät olevan yksimielisiä. Halu huolehtia yhteiskunnan palveluista ja valtiontalouden tasapainosta vaativat tätä. Poliittinen kädenvääntö käydään siitä, miten veroja kiristetään. Puolentoista vuoden päästä käydään verovaalit.

Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki on kohtuullisen tyytyväinen juuri päättyneen budjettiriihen tuloksiin. Kunnallisveron perusvähennyksen korottaminen on veroratkaisuna sosiaalisesti oikeudenmukainen. Ratkaisut arvonlisäverossa vahvistavat osaltaan veropohjaa, mikä turvaa esimerkiksi sosiaaliturvaa ja kuntien palveluita. Työllisyysmäärärahojen osalta hallitus on reagoinut tämänhetkiseen tilanteeseen.

Anni Sinnemäestä tuli  Vanhasen II hallituksen uusi työministeri 26. kesäkuuta.

Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
Tiedote valinnasta valtioneuvoston sivuilla