Ilmastonmuutos on yksi yhteiskuntaamme pahiten uhkaavista tekijöistä. Yes, we all know that. Näistä vaaleista voidaan vielä tehdä ilmastonmuutosvaalit.

Anni ripusti viikko sitten keskustelunherättäjäksi kaksi banderollia Helsingin Itäväylän yläpuolelle. Niissä lukee ”Ruuhkamaksut ja joukkoliikenne”. Siinä on kaksi vastausta ilmastonmuutoksen torjumisen haasteeseen. Youtube-videosta selviää, miksi.

{mosmodule video=http://www.youtube.com/v/ilqp1g2RrYM}

Liikenne aiheuttaa noin 20 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Ruuhkamaksut ja joukkoliikenteen kehittäminen ovat tärkeimpiä tapoja näiden päästöjen vähentämiseen. Ne vaikuttavat myös maankäyttöön, jonka mm. liikenneministeriön kansliapäällikkö Purisiainen nosti perjantain Hesarissa keskeiseksi ilmastonmuutoksen torjumiskeinoksi.

Ruuhkamaksujen ideana on koota rahaa niiltä autoilijoilta, jotka käyttävät kaikkein ruuhkaisimpia teitä ruuhkaisimpiin aikoihin. Juuri heitä varten tehdään jatkuvalla syötöllä ehdotuksia uusista tiehankkeista. Ruuhkamaksut ovat toinen tapa ruuhkahuippujen vähentämiseen. Yhdessä joukkoliikenteen kehittäminen ja ruuhkamaksut ovat taloudellisesti tehokas ja ympäristölle paras liikenteen aiheuttamien ohgelmien ratkaisemiseen.

Tukholmassa ja Lontoossa ollaan tyytyväisiä

Maailmalla ruuhkamaksujen – tai tietullien – merkitys on jo oivallettu. Tukholmassa toteutettiin viime keväänä puoli vuotta kestänyt kokeilu. Syksyllä tukholmalaiset totesivat, että ruuhkamaksujen myötä vähentyneet automäärät keskustassa ovat hyväksi kaupungille ja päättivät kansanäänestyksessä muuttaa kokeilun pysyväksi. Järjestelmän vaikutuksesta ruuhkat ovat vähentyneet yli 20 % ja joukkoliikenne on saanut 45000 uutta käyttäjää. Maaliskuun alussa julkaistun mielipidemittauksen mukaan kaksi kolmannesta tukholmalaisista piti ruuhkamaksuja hyvänä ratkaisuna.

Lontoossa puolestaan ruuhkamaksujärjestelmä on ollut käynnissä jo vuodesta 2003. Kaupungin keskustaan ajava maksaa 8 puntaa. Maksujärjestelmän seurauksena Lontoon keskustan liikennejärjestelyistä vastaava viranomainen (Transport for London) arvioi ruuhkien vähentyneen keskimäärin noin 25 %, matka-aikojen lyhentyneen ja vaikutuksen kaupalliseen toimintaan olevan neutraali.

Entä pääkaupunkiseutu?

Suomessa ruuhkamaksut kannattaisi ensimmäiseksi ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla. Täällä voitaisiin kehittää järjestelmä, joka myöhemmin voitaisiin ottaa käyttöön myös muissa kaupungeissa ja vilkasliikenteisillä moottoriteillä. Kallista tonttimaata on järjetöntä käyttää loputtomaan uusien teiden rakentamiseen. Vanha totuus siitä, että ruuhkia ei pureta rakentamalla lisää teitä, pitää paikkaansa myös Helsingissä.

Käytännössä Helsingissä pitäisi pystyä vaikuttamaan sekä ydinkeskustan että kehien liikennemääriin. Erilaisista toteutusvaihtoehdoista ei toistaiseksi ole tehty kunnollisia selvityksiä. Se olisi ensimmäinen askel asian ratkaisemiseen.

Lisätietoa:

NuHeVi eli Helsingin vihreiden nuorten ruuhkamaksusivut.
Vihreiden nettisivulla oleva Oras Tynkkysen tiedote.

Tuuli Kaskinen
Kirjoittaja on Annin kampanjapäällikkö, joka on aiemmin työskennellyt mm. Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijana

Tervetuloa Anni Sinnemäen kampanjablogiin. Kirjoittajina blogissa häärivät Annin lisäksi kampanjaryhmäläiset. Ideana on kommentoida sekä maailman tapahtumia että kampanjan etenemistä. Tässä ensimmäisessä postauksessa puhutaan tukiryhmän tapaamisesta ja ilmastopolitiikasta.

Annin virallinen vaalikampanja käynnistyi viime viikon torstaina, kun olimme koko kampanjapossen kanssa tervehtimässä koulunsa päättäneitä abeja ja näitä katsomaan tulleita lähipiiriläisiä Espan puistossa. Idea ja ajoitus olivat mitä onnistuneimmat, sillä ihmiset ottivat iloisina vastaan Annin neuvot kirjoituksiin ja elämään. Ne kuuluivat näin:

• Usko siihen että olet hyvä
• Proust sanoi, että rakkaudesta lopulta jää jäljelle vain raastava mustasukkaisuus
• Älä usko Proustia
• Syö hyvin, ole selvillä mistä ruokasi tulee
• Matkusta junalla
• Tiedä Pähkinäsaaren rauha ja vuoden 1973 poikkeuslaki
• Äänestä eduskuntavaaleissa 18.3.2007

Tänään on puolestaan tärkeä kampanjakokous, sillä tarkoituksenamme on laittaa kasaan koko viimeisen kuukauden aikataulu. Missä ja milloin siis jaetaan flaboja, kannustetaan Annia paneeleissa, puhutetaan ihmisiä baareissa tai luukutetaan. Parasta on, että koossa on osaava ja taitava posse mukavia ihmisiä, joiden kanssa hommaa on hyvä tehdä.

Ja tehtäviä hommia onkin enemmän kuin tarpeeksi. Suomen hallitus päätti viime viikolla, ettei Suomi suoraan tue EU:n komission esitystä siitä, että EU vähentää päästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä riippumatta siitä, mitä muut maailman maat tekevät. Nyt parhaillaan jännitetää kaataako Suomi koko EU:n päätöksen asiassa, sillä menossa on ympäristöministerineuvoston kokous. Surullisinta asiassa on se, että Keskustapuolue on jopa omassa vaaliohjelmassaan todennut asian tärkeyden ja sanonut seuraavaa:

"Suomen on tuettava Euroopan unionin tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla vuoden 1990 tasosta."

Tämä on siis julkistu tammikuussa. Vaaleja ei edes ehditty pitää ennen kuin Vanhanen unohtaa koko jutun. Onneksi Oras Tynkkynen laittoi liikkeelle mainion tiedotteen ja onneksi on vielä mahdollista, että myös hallitus tulee järkiinsä.

Tuuli Kaskinen
Kirjoittaja on 28-vuotias kauppatieteilijä ja ilmastonmuutoksen ammattilainen sekä Annin kampanjan päällikkö