| | Blogi |
| Historia |
|---|
| Aiheet |
|---|
|
|
Lamput
Aamuvarhaisella energia-asiantuntija Lammi marssii sisään Aleksis Kiven kadulle mukanaan energiansäästömittareita ja katkaisijalla varustettuja jatkojohtoja.
- Nämä on tärkeimmät tavarat, kun kotien energiansäästöä mitataan ja kulutusta vähennetään, kertoo Lammi.
Mittauskierros aloitetaan lampuista, sillä hehkulamput ovat kuuma peruna kansainvälisessä energiansäästökeskustelussa. Australiassa on jo päätetty kieltää tavalliset hehkulamput ja siirtyä käyttämään energiansäästölamppuja.
- Tän olohuoneen lampun teho on 39 W. Kulutusta saisi pudotettua neljännekseen, jos vaihtaisit tuohon kynttilämuotoisen energiasäästölampun. Näiden lamppujen värisävyt ovat parantuneet viime aikoina ihan hillittömästi, toteaa Lammi.
- Musta se iso ero ei tule siitä värisävystä vaan siitä, että toi pyöree muoto on nätimpi, mut nythän näitä tosiaan saa minkälaisina vaan, iloitsee Sinnemäki.
Olohuoneesta löytyy myös pieni jalkalamppu, jossa on 34 W halogeenipolttimo.
- Tää lämpenee ihan hulluna, toteaa Sinnemäki.
- Niinpä. Se on kolme kertaa tehottomampi kun energiansäästölamppu, kertoo Lammi.
Lampuista päästiin helpolla, sillä koko asunnon lamput vaihdettiin energiansäästölamppuihin. Tästä säästöä syntyy noin 65 kWh vuodessa.
Laitteet
Sitten siirryttiiin hankalampaan vaiheeseen eli kodinkoneisiin. Laitteiden energiamerkintöjen tulo kodinkonekauppaan on parantanut erityisesti kylmälaitteiden energiatehokkuutta. Vanhojen laitteiden uusimistahti on kuitenkin sen verran hidas, että suomalaisissa kodeissa pörrää paljon myös energiasyöppöjä laitteita.
- Katotaas, mitä tämä jääkaappi-pakastin syö. 88-90 wattia. Tämä on aika keskitehoinen. Ei mikään tehokkain, mutta ei pahinkaan. Mutta kulutusta saisi alas, kun sulattaisi sen pakastimen, kertoo asiantuntija Lammi.
Pyykinpesukoneen kohdalla Sinnemäki odottaa pahinta. Kone on toistakymmentä vuotta vanha ja jo ihan näppituntumalla aikamoinen syöppö. Videolla nähdään, miten kone hyrrää:
{mosmodule video=http://www.youtube.com/v/JnDpRJjP90o}
- Missä vaiheessa vanha pesukone sitten kannattaisi vaihtaa uuteen? Siis kyllähän uusien valmistamiseenkin kuluu energiaa? kysyy Sinnemäki. Lammi joutuu hetken pohtimaan:
- Hyvä kysymys, mutta kulutusero tämän pyykinpesukoneen ja uuden välillä on kymmeniä euroja vuodessa. Tämä on todennäköisesti tehty ennen kuin on kuultukaan sellaisesta kun energiansäästö, naurahtaa Lammi.
- Kodinkoneissa laitteiden valmistus kuluttaa yleensä suhteessa käyttöön aika vähän energiaa. Jos vaihtaisit tämän uuteen AAA-energialuokkaan kuuluvaan laitteeseen, sähköä säästyisi jonkun verran ja erityisesti vedenkulutus olisi pienenmpi kuin nyt.
Lisähämmästys on odottamassa. Pian selviää, että kone ottaa hanasta kylmää vettä ja lämmittää sen sitten sähköllä.
- Tämä on yksi niistä laitteisiin liittyvistä epäkohdista, joita lainsäädännöllä voitaisiin muuttaa. Totta kai kaukolämpölueella laitteiden pitäisi ottaa suoraan lämmintä vettä, kertoo Harri Lammi.
DVD-laitteessa ja televisiossa on sama vika kuin suurimmassa osassa Suomessa käytössä olevasta kodinelektroniikasta. Laitteet kuluttavat sähköä myös silloin kun eivät ole käytössä. Annin luona vertaillaan erilaisia jatkojohtoja, joissa on katkaisija. Annin olohuoneen pistorasiaan asennetaan kytkimellinen jatkojohto, josta valmiustilat voi sammuttaa aina, kun lähtee kotoa.
Mittauksen lopuksi Lammi toteaa, että täytyy tehdä vähän kotiläksyjä, jotta lopullinen säästömäärä selviää. Kotiläksyjen jälkeen tulos on lupaava. Vaikka Annin kotona asiat ovat melko hyvällä tolalla, säästettävää silti löytyy 382 kWh:n edestä. Se on yli viidennes koko kodin sähkönkulutuksesta.
Tekemällä samat toimet kaikissa suomalaisissa kodeissa päästäisiin jo melko pitkälle niissä energiansäästötalkoissa, jotka Suomella ovat edessä lähivuosina. Katso kaikki mittauksen tulokset ja arvio säästömahdollisuuksista.
Tuuli Kaskinen
Kirjoittaja on Annin kampanjapäällikkö, joka on aiemmin työskennellyt Suomen luonnonsuojeluliitossa mm. ilmastoasiantuntijana
Seuraava eduskunta tekee tärkeitä päätöksiä metisen suojelusta Suomessa. Tätä silmälläpitäen laaja joukko tutkijoita vetosi maa- ja metsätalousministeri Korkeaojaan, jotta valtio lopettaisi hakkuut arvokkaissa luonnontilaisissa metsissä.
Samaa teemaa käsiteltiin myös, kun tutkija Ilkka Hanski oli Annin vieraana Unelmien keskustakirjasto -tapahtumassa.
{mosmodule video=http://www.youtube.com/v/1kuQOFQZfhk}
(Kuva Greenpeace)
Tuuli Kaskinen
Kirjoittaja on kampanjapäällikkö, joka on aiemmin ollut töissä mm. Suomen luonnonsuojeluliitossa.
Huippua!
On aikakin, että 15 vuotta samalla tasolla jurnuttanut opintoraha
saatetaan vastaamaan edes vähän paremmin nykypäivän elinkustannuksia –
toki korotuksen toteutuminen edellyttää vielä oikeiden ihmisten
valitsemista eduskuntaan. Anni työskenteli opintorahan korotuksen puolesta jo viime vuonna tekemällä mm. budjettialoitteen opintorahan korottamisesta ,
mutta silloin suurten hallituspuolueiden vastustus esti tavoitteen toteutumisen.
Opiskelijoiden toimeentulon parantaminen on edelleen
mukana Annin vaaliteemoissa ja vihreiden vaaliohjelmassa.
Toisella opiskelijoiden tavoitteella ei näytä menevän ihan yhtä lujaa kuin opintorahalla; korkeakoulutuksen säilyminen maksuttomana on vaakalaudalla ja sen kohtalo saattaa hyvinkin ratketa näissä vaaleissa. Vihreiden vaaliohjelmassa linjataan maksuttoman koulutuksen puolesta, kaikki puolueet eivät kuitenkaan ole yhtä suopeita koulutuksen maksuttomuudelle. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY on käynnistänyt hauskan Maksuttoman Koulutuksen vaalikampanjan. Toivotan täydestä sydämestäni ehdokas MK:lle onnea ja menestystä vaaleihin ja vaalien jälkeiseen elämään!
Liisa Selvenius
Kirjoittaja vastasi viime vuonna SYL:n hallituksessa valtakunnallisen Nouse jo! -opintorahakampanjan suunnittelusta ja koordinoinnista
Herkkusia.tv:n yhdeksäs jakso putkahti uunista ulos tuoreena ja maistuvana! Tällä kertaa Herkkusia oli siis maustamassa Anni, joka selviytyi roolistaan paremmin kuin hyvin. Jos olet utelias näkemään, mitä syntyy kahden levottoman kollin ja Annin kombosta, ota hyvä asento ja asiasta selvää: herkkusia.tv.
{mosmodule video=http://video.google.com/googleplayer.swf?docId=8765126883015849777&hl=en}
Annin vierailusta lisää Kampanjablogin vanhemmassa merkinnässä Kampanjaherkku
Meri Pekkanen
Kirjoittaja on 28-vuotias toimintaterapeuttiopiskelija, joka urheilee, politikoi ja kokkaa.
Anni ripusti viikko sitten keskustelunherättäjäksi kaksi banderollia Helsingin Itäväylän yläpuolelle. Niissä lukee ”Ruuhkamaksut ja joukkoliikenne”. Siinä on kaksi vastausta ilmastonmuutoksen torjumisen haasteeseen. Youtube-videosta selviää, miksi.
{mosmodule video=http://www.youtube.com/v/ilqp1g2RrYM}
Liikenne aiheuttaa noin 20 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Ruuhkamaksut ja joukkoliikenteen kehittäminen ovat tärkeimpiä tapoja näiden päästöjen vähentämiseen. Ne vaikuttavat myös maankäyttöön, jonka mm. liikenneministeriön kansliapäällikkö Purisiainen nosti perjantain Hesarissa keskeiseksi ilmastonmuutoksen torjumiskeinoksi.
Ruuhkamaksujen ideana on koota rahaa niiltä autoilijoilta, jotka käyttävät kaikkein ruuhkaisimpia teitä ruuhkaisimpiin aikoihin. Juuri heitä varten tehdään jatkuvalla syötöllä ehdotuksia uusista tiehankkeista. Ruuhkamaksut ovat toinen tapa ruuhkahuippujen vähentämiseen. Yhdessä joukkoliikenteen kehittäminen ja ruuhkamaksut ovat taloudellisesti tehokas ja ympäristölle paras liikenteen aiheuttamien ohgelmien ratkaisemiseen.
Tukholmassa ja Lontoossa ollaan tyytyväisiä
Maailmalla ruuhkamaksujen – tai tietullien – merkitys on jo oivallettu. Tukholmassa toteutettiin viime keväänä puoli vuotta kestänyt kokeilu. Syksyllä tukholmalaiset totesivat, että ruuhkamaksujen myötä vähentyneet automäärät keskustassa ovat hyväksi kaupungille ja päättivät kansanäänestyksessä muuttaa kokeilun pysyväksi. Järjestelmän vaikutuksesta ruuhkat ovat vähentyneet yli 20 % ja joukkoliikenne on saanut 45000 uutta käyttäjää. Maaliskuun alussa julkaistun mielipidemittauksen mukaan kaksi kolmannesta tukholmalaisista piti ruuhkamaksuja hyvänä ratkaisuna.
Lontoossa puolestaan ruuhkamaksujärjestelmä on ollut käynnissä jo vuodesta 2003. Kaupungin keskustaan ajava maksaa 8 puntaa. Maksujärjestelmän seurauksena Lontoon keskustan liikennejärjestelyistä vastaava viranomainen (Transport for London) arvioi ruuhkien vähentyneen keskimäärin noin 25 %, matka-aikojen lyhentyneen ja vaikutuksen kaupalliseen toimintaan olevan neutraali.
Entä pääkaupunkiseutu?
Suomessa ruuhkamaksut kannattaisi ensimmäiseksi ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla. Täällä voitaisiin kehittää järjestelmä, joka myöhemmin voitaisiin ottaa käyttöön myös muissa kaupungeissa ja vilkasliikenteisillä moottoriteillä. Kallista tonttimaata on järjetöntä käyttää loputtomaan uusien teiden rakentamiseen. Vanha totuus siitä, että ruuhkia ei pureta rakentamalla lisää teitä, pitää paikkaansa myös Helsingissä.
Käytännössä Helsingissä pitäisi pystyä vaikuttamaan sekä ydinkeskustan että kehien liikennemääriin. Erilaisista toteutusvaihtoehdoista ei toistaiseksi ole tehty kunnollisia selvityksiä. Se olisi ensimmäinen askel asian ratkaisemiseen.
Lisätietoa:
NuHeVi eli Helsingin vihreiden nuorten ruuhkamaksusivut.
Vihreiden nettisivulla oleva Oras Tynkkysen tiedote.
Tuuli Kaskinen
Kirjoittaja on Annin kampanjapäällikkö, joka on aiemmin työskennellyt mm. Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijana
Kolmen sepän patsaalla on jo lähes karnevaalitunnelma kaikkien puolueiden jakaessa esitteitään - reviiritaistelu hyvistä jakopaikoista käy kuumana. Aamulla asemalla, töihin kiirehtivien ihmisten hyökyaallossa, oli kuitenkin Annin tukijoukkojen lisäksi vain Rkp:n esitteiden jakajia. Lieköhän kello 8 monelle liian aikainen ajankohta? Ehkä huomenna alkava ennakkoäänestys saa muutkin ehdokkaat ja tukiryhmät liikkeelle jo aamuruuhkan aikaan.
Maanantaina Anni ja Tapio Laakso järjestivät "Onko Suomi turvapaikka?" -tilaisuuden, jossa tutustuttiin turvapaikanhakijan elämään pelaamalla Amnestyn Turvapaikka-lautapeliä. Annin ja Tapsan kanssa pelasivat mm. Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Milma Kettunen ja kulttuuriasiainkeskus Caisan johtaja Johanna Maula. Peliohjeissa tiivistettiin pelin henki: "Peli on vaikea. Turvapaikan hakijan elämä on". Oma pelini loppui lyhyeen, kun roolihahmoni, afrikkalainen pienen lapsen äiti tuli karkotetuksi vietettyään ensin muutaman pelivuoron säilöönottokeskuksessa. Punaiselta ristiltä sain sentään vähän lisäpisteitä ennen yllättävää palautusta kotimaahan.
Illan aikana katsottiin myös Jenni Lingon ohjaama Turvapaikka-dokumentti. Dokumentti näytti koskettavasti sen, miten raskasta on elää tilapäisellä B-luvalla ilman mahdollisuutta opiskella, tehdä työtä tai suunnitella omaa elämää, ja miten alaikäisiäkin saatetaan passittaa Suomesta Kreikkaan elämään laittomasti siltojen alla. Suomen turvapaikkapolitiikassa totisesti riittää seuraavallekin eduskunnalle työsarkaa.
Liisa Selvenius
Kirjoittaja on vastavalmistunut työtä etsivä juristi-biologi ja vastaa Annin kampanjassa tukiryhmän toiminnasta
Kuuntelin tänään aamulla Annin esiintymisen YLE Ykkösen vaalitentissä. Vaalitentti oli kyllä tosi Tentti, siinä tivattiin hallitukseen pyrkimistä, ydinvoimaa ja puheenjohtajakisaa henkeä vetämättä. Anni oli rohkea ja suorasanainen, ei jäänyt ainakaan epäselväksi mitä mieltä kansanedustaja on.
Aamun radiotentin helppous oli, että siinä pääsi yksin kertomaan omat mielipiteensä. Yhteisissä keskusteluissa helposti kaikki taipuvat samalle kannalle. Juttelin Pakolaisneuvonnan paneelissa käyneiden kanssa, jotka kertoivat, että kaikki osallistujat kannattivat pakolaiskiintiön nostamista. Jää vain miettimään, miksiköhän sitä ei sitten ole nostettu. Jos opiskelijoiden paneeliin lähetetään opiskelijamyönteiset, pakolaispaneeliin pakolaismyönteiset ja ilmastopaneeliin ilmastonsuojeluun vakavasti suhtautuvat, ei ole ihme että puolueiden välillä ei näy eroja.
Testasin teesiäni paneeliedustajien samanmielisyydestä Annilla ja kävi ilmi, että en ollut pelkästään oikeassa. Anni oli käynyt eilen iltapäivällä upseerien paneelissa, jossa panelistit olivat Annin lisäksi Erkki Tuomioja ja Jan Vapaavuori. Tuossa seurassa tuskin oltiin yksimielisesti menossa Natoon, tilaamassa rypälepommeja ja säilyttämässä nykymuotoinen asevelvollisuus tästä ikuisuuteen. Ja hyvä niin!
Johanna Hautakorpi
Kirjoittaja on 28-vuotias OTK ja aktiivinen helsinkiläinen vihreä, joka työskentelee Anni Sinnemäen avustajana eduskunnassa.

